perjantai 16. elokuuta 2013

sarjassamme säälittävän tylsä elämä

Eilen Mikkonen soitti matkalla töistä kotiin ja sai meikän kiljumaan riemusta.
Ai miksikö? No tietenkin siksi, että hän oli löytänyt metsästä leppäkertun ja oli laittanut sen reppuunsa. Kyllä!
Voin myöntää myös hyppineeni tasajalkaa keittiössämme tämän tiedon johdosta.

Ensimmäinen kysymykseni illala töistä päästyäni oli: "missä leppis on?"
Ja tänään herätessäni ensimmäisenä kellonajan tarkastamisen jälkeen mielessä oli, onkohan kerttu päättänyt karata parvekkeeltamme.

Voi sitä riemua, kun avasin partsin oven ja näin kerttusen köllivän yhden chilinaperon lehdillä. Nyt toki pitää vielä toivoa, että tämä yksilö innostuu syömään kaikki kirvat veks. Meitsi on niin väsyny toluvesi-hukutus strategiaan. Ja niiden nyppimiseen. Näen yöllä untakin että nypin kirvoja pois chilin nupuilta.


torstai 8. elokuuta 2013

Omin päin joogailua

Namaste!

Kuten olenkin kertonut. Olen tämän vuoden aikana, tarkemmin viime joulusta alkaen, joogannut omin päin. Välillä intensiivisemmin, välillä laiskotellut ja selaillut vain khuuleja kuvia erilaisista asanoista pinterestissä.


ympäristökin on tosi "zen" :D

Aloitin tämän harrastuksen täysin ummikkona, AVA-kanavan Namaste joogaa seuraten. Yksi suuri motivaatio oli saada iänikuiset, koneella istumisesta aiheutuvat hartiajumit veks. Lisäksi yritin/yritän oppia taas hengittämään oikein: koko keuhkokapasiteetilla. Ja sitten kun tulee se voittaja-fiilis, kun onnistuu jossain liikkeessä/venyy pitemmälle kuin aiemmin/jaksaa pitää jonkin raskaan liikkeen tärisemättä... se nyt vaan on ihan mahtavaa.

Kuitenkin tiedostan sen, että olen yhä täysin ummikko. Todennäköisesti teen joitakin liikkeitä väärin, mikä voi olla kohtalokasta. En muista keskittyä suorittamisen aikana hengittämiseen tarpeeksi. Kaipaisin ohjausta. Opetusta ja neuvontaa. Tässä selailin netistä, että kansalaisopiston tarjonnassa olisi Astanga Joogaa. Ilmoittautuminen syyskaudelle kiinnostaisi, mutta eipä sitä oikein voi töistäkään pyytää, että "älkää pliis laittako mulle tiistai-illoille työvuoroja ku mulla olis sillon jooga-kurssi".

Joten mennään nyt näillä mitä on. Telkkari ja tallentava digiboksi, internetin syöverit ja joku melko kattava sovellus älypuhelimessa. Itseasiassa tänäänkin tuon kyseisen sovelluksen opastuksella kävin läpi 46min mittaisen joogasession. Tietenkin itsepäisenä ja malttamattomana piti valita aloittelijasetin sijasta sellainen, missä on sekaisin kaiken tasoisia liikkeitä. Seurauksena oli se, että loppua kohden olin aivan puhki ja haastavimmat asanat pystyin pitämään kasassa vaan puolet toivotusta ajasta. No, ei se mitään. Huomenna sitä toivottavasti tuntee tehneensä jotain ja sitte seuraavalla kerralla voi ehkä jo pystyä parempiin tuloksiin. Kehittyminen on kyllä hemmetin siistiä, ei voi muuta sanoa.


Tämä on yks meitsin uusista tavotteista. Jalat on kyllä taipunu lootusasentoon ihan lapsesta asti, mutta yritäppä siihen päälle viedä kädet selän takaa ja tarttua varpaisiin tuolla tavoin. Minä kyllä kerron kun onnistun.

Ei mulla muuta tähän hätään. Heippa!