Täällä mie olen, ota koppi!

Huhhuijakkaa! Siitähän onki jo tovi ko on tullu ehittyä tänne kirjottaa. On vain kovin kiirettä pitäny lähinnä harjoittelun kanssa. Nyt on harkka ohi ja makaan kipeänä sängyssä. Siispä päätin postata kännykällä viime päivistä jotain paloja ja lisätä vähän kuvia mitä on tullu iPhonella napattua.

Ensinnäkin. Mekko-osteluviikonlopun jälkeen tuli tosi sumuhämyisä aamu ku kävelin töihin. Se oli aivan lumoava! Ilma oli raikas ja kostea hengittää. Hymyilin ehkä koko matkan ja laskin jalkakäytävällä loikoilevia kastematoja. Pääsin ehkä viiteenkymppiin kunnes menin laskuissa sekaisin. Ja niitähän tuli vielä valtavasti. Ehkä sata yhteensä koti-työ -välillä.

Sitten oli harjoittelun multihuipentuma, toisin sanoen Ramppikuume - valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät. Sitä edeltävä viikko tuli oltua tuli hännän alla töissä ja pe-su vedettiin enemmänki 16-tuntisia päiviä. En moiti. Tapahtuman osallistujien välinen ryhmähenki ja jonkinlainen lojaalius toisia kohtaan oli ihan aistittavissa. Teatteriesityksiä nähtiin vklpn aikana 11 kappaletta (joista mie ehin vilassa yhen :D) ja nuoret osallistuivat alan ammattilaisten vetämiin työpajoihin.
Mie vedin viikonlopun pitbull-energiajuoman voimin läpi. Nii ja kofeiinitabletteja piti käyä ostaan ku öisinki jännitti ja mietti vain kaikkia juttuja mitä häätyis vielä huomioida, ni ei tullu pahemmin nukuttua. Kuitenkin, alles gut. Hieno tapahtuma se oli ja sitä oli ilo olla mukana järjestämässä.

Vappu oli väsynyttä. Ei paljoa jaksanut pitkän viikonlopun jälkeen juhlia. Kävin kuitenki kavereitten kanssa ulkosalla ja tulin puolen yön jälistä kämpille nukkumaan. Hoisin myös ihanaa Tirppu-kissarouvaa. Hän ei vain malttanut pysähtyä kameran eteen. Tirppu oli ennen siskoni kissa, nykyään kaverin omistuksessa ja pääsen yhä sillon tällön hoitamaan pientä ja lässyttämään sille tarpeettoman paljon.

Vika harkkaviikko meni ja nyt on about kuukausi aikaa tehä kevään loput koulutehtävät ennenkö työt alkaa. Pitää siis selättää tämä kimppuun hiipinyt tauti mitä pikimmiten. Mutta eiköhän tämä tästä. Nyt onki päivät omaa lepoa vain ku poika on päivät haukivuorella mettätöissä. Tosin tais jo tämä tauti tarttua siihenki, eli vissiin kohta maataan molemmat peiton alla köhimässä.