Hei joku Joensuu!

Met tosiaan muutima tuossa viikko sitten. Tai tiistaina kannettiin uuteen kämppään minun kamppeet, keskiviikkona Mikon ja torstaina käytiin tarpeiston ostoksilla. Pe-su vietettiin anoppilassa Mikkelissä kun palautettiin lainassa ollut peräkärry. Meikän pari kuukautta rienannu flunssa osoitti ihan kunnolla sitten mieltään ku olen vain rehkiny ja lauantain makasin koko päivän peiton alla kuumeen ja huonon olon välimaastossa hikoillen. Lepo teki tehtävänsä, sillä nyt on jo paljon parempi olo. Pitää kuitenkin vielä malttaa lepäillä ja ottaa iisisti, vaikka haluttaisikin kertarykäsyllä tyhjentää loput laatikot ja järjestää esimerkiksi makuuhuoneen kaapit, joissa tällä hetkellä vaatteet, pyyhkeet, lakanat ja minun lankakokoelmat lojuu erinäisissä nyssäköissä. Kylläpä ne ehtii, ensin häätyy hoitaa ittensä, ettei tämä tule pian takasin entistä pahempana. Seuraava askel olisi kai jo sairaalahoidon tarpeessa.

Berliinin reissun kuvat ovat omasta kamerastani jo koneella, mutta odotan vielä, että pääsen käsiksi Mikkosen kameralla otettuihin kuviin niin voin sitten kerralla tehdä kattavan kuvapostauksen tänne ja varmastikin niitä menee myös Facebookiin. Niitä odotellessa voin jakaa muutaman kuvan uudesta kodista, joka tietenkin on vielä mukautumassa meidän näköiseksemme, mutta sitähän se tekee koko sen ajan ku täällä asutaan. Siispä mitä turhaa kuvien kanssa pihistelemään. Näissäkin tulee näkymään jotain laatikoita, vaikka karseimmat laatikkonurkat jätinkin nyt kuvista pois.

väsyneinä hississä ensimmäisen muuttopäivän loppupuolella. Ollaan viidennessä kerroksessa  (talon ylin kerros) eikä siis kannettu yhtään mitään portaita pitkin ellei ollut pakko.

En ole varma olenko kertonut, mutta asuntomme on siis aivan keskustassa. Kaksiolla on kokoa n. 45m2 ja tässä on lasitettu parveke sekä meiän arjen luksustekijä eli sauna. Kellarista löytyy häkkivarasto ja kylmäkellari. Siitäki olen tosi ilonen, tulee ihan Muumimammamainen olo pelkästä ajatuksesta, vaikken ole vielä sinne mitään hilloja tai mehuja tehnytkään. Mutta se on kyllä ihan pakko ottaa hyötykäyttöön, ihan pakko. Tien toisella puolella on citymarket, mikä on toisaalta tosi hyvä juttu, mutta toisaalta myös vaatii itsekuria, ettei opiskelijabudjetilla salli itselleen kauppaan rynnimistä kaikkien mielihalujen vuoksi.

makkari. Appiukko osti sängyn tuttavaltaan ja sahasi pitkät tolpat nysiksi. Meän häätyy joku kaunis päivä vielä sahata ne saman pituisiksi ja hioa siistiksi. Se on sitten joskus.

Sauna. Saunatonttu. Katossa on sikaihana tähtitaivas-valaistus, mitä en näköjään tähän kuvaan tallentanut :D

Olkkarimeininkejä. Vihreä lack-pöytä on jo vaihtanut paikkaa ja kasvit (bonsai-fiikkus, pari chiliä, basilika ja jotain muita yrttimeininkejä) pääsevät paremmin oikeuksiinsa rottinki-ilmeisellä oikealla monitasoisella kukkapöydällä. Mikkosen armas ötökkä-sohva ilahduttaa meitä vielä pari viikkoa ennenkuin uusi vuodesohva saapuu.

näkymiä sohvalta käsin. Keittiöön olen tekemässä mattoa. Kuva alempana.

Tämä koko talo on ilmeisesti tehty vanhuksille ja se näkyy naapureiden ikäjakauman lisäksi asunnon varustelussakin. Esimerkiksi eilen nälissään rupesin ekaa kertaa pistämään hellaa päälle ja kappas, ei käynytkään niin helposti, koska kyseessä oli turvaliesi. Vähän ketutti sillä hetkellä kun pannu munakastarvikkeineen oli jo liedellä eikä levy lämmennyt, vaikka kuinka säädin ja ihmettelin. Käyttöohjeita ei ollut ja meillä ei ollut vielä eilen päivällä nettiäkään. Kännykänkin 3G-verkko oli sillä hetkellä edgellä ja näytti E-koodia. Lopulta bonjasin että oikeassa reunassa oli nupikka ajansäätöä varten. Sillä määritetään miten kauan levy saa olla päällä. Ajansäädöllä toimii myös liesituuletin.

Partsi. Tällä hetkellä köyhästi varusteltu, mutta siskolla lojuu jouten parvekekalusto, minkä lupasi meille lahjoittaa. Oranssit tuikkukupit pelastin talouskoulun aikoihin Oulun palvelualan opistolta remontin alta (olivat menossa roskiin :( )

Instagram-kuvassa tuo tuleva matto ei ehkä ihan oikeuksiinsa pääse, mutta oli niin hauskaa kun se mätsäsi uusiin housuihin. Tuollaisesta harmahtavasta metsänvihreästä matonkuteesta siis virkkaan isoäidinneliön mallista mattoa. Siitä tulee aika ihanan paksu ja varmaan tuntuu kivalta sitten jalkojen alla, vaikka mulla mietityttääkin vielä millainen murustenkerääjä siitä tulee :D

Eilisaamun tunnelmointia. Tuntui nimittäin aika täydelliseltä kun auringonvalo siivilöityi sälekaihtimien välistä ja join kahviani Mikkosen totoro-mukista. 

Tänään olisi ollut vielä täydellisempää, jos olisi ollut tuo sama keli (ny pyryttää lunta taivaan täydeltä - toki ihanaa sekin). Nimittäin Karjalainen kolahti postiluukusta ja sain juoda aamukahvini paikallislehteä lukien! Siis naurakaa vain, mutta tuota hetkeä olen maalaillut eniten ajatuksissani. Ehkä se kulminoituu täydelliseen helmeyteen (käyttääkö kukaan enää tuota termiä) joku sunnuntainen aamu, kun mulla loppuu uni varhain ja pistän villasukat jalkaan, suljen makuuhuoneen oven antaen avopuolisolle (iik!) unirauhan, keitän kahvia ja heräilen hitaasti lehteä lukien. Näihin mielikuviin kuuluu myös oleellisesti aamuauringon siivilöityminen sälekaihtimien läpi ja radion hiljainen sorina taustalle. Radiota meillä ei vielä ole, siksi on pitänyt avata televisio taustaääneksi aamuisin. Koetetaan metsästää kirppareilta sellaista vanhaa tunnelmallista ja kaunista radiota. Toimivista vain saa maksaa ihan sikamaisen hinnan.

Palatakseni vielä niinkin yksinkertaisen ihanaan asiaan kuin erilliseen, ovella suljettavaan makuuhuoneeseen. Siis ihan oikeasti, miten mahtava asia ovi voi olla! Sitä osaa nyt arvostaa, kun on asunut 25neliön yksiössä. Yksin periaatteessa, mutta kesän ja kaikki viikonloput siellä kyllä on majaillut tuo toinenkin osapuoli. Vaikka Mikkonen on sikeäuninen, tunsin joka aamu pientä syyllisyyttä siitä, että olen aamuvirkku ja nousen aikaisin keittelemään kahvia ja näpyttelemään koneelle sun muuta. Itse nimittäin en olisi saanut unta kun toinen siinä metrin päässä sängystä istuu sohvalla ja näpyttelee konettaan tai kilistelee kahvikuppiaan. Vaan nyt voi ihan oikeasti sulkea oven, kun kaipaa rauhaa tai haluaa antaa toiselle rauhan. Kuitenkin pääsääntöisesti pyrin pitämään makuuhuoneen oven auki. Näin se tulee ainakin toivottavasti pidettyä siistinä paremmin :D