Rakastan herätä siihen kun kevään ensimmäiset auringonsäteet lyövät ikkunasta sisään. Toki tähän aikaan vuodesta se merkkaa yleensä aina pakkaspäivää, mutta ei hätää - mie osaan pukeutua.
Mie olen mieleltäni jo ihan täysin keväässä. Olkoot helmikuu, olkoot pakkaskelit. Mulla on kevät, soittolistoilla esim. JJ Grey – Everything Good Is Bad ja Rajaton – Butterfly
hei olenko muuten muistanu hehkuttaa miten tuo Butterfly ihastuttaa? Kun se tekee sen! Mutta nyt on ollu vähän tollanen a cappella -kausi. Semmareita ja Rajatonta lähinnä. Mutta johtunee siitä, että ollaan kuorossa treenattu muutamia tämmösiä ja olen sitten jääny tutkailemaan Spotifyn ihmeelliseen maailmaan. Siis miten siistiä olis olla joskus sellasessa kuoroporukassa, että vois vetää esim. Seminaarinmäen Mieslaulajat – Kaksi kättä hississä nimittäin siis ei hitto miten siistiä! Laulamisen pitääki olla hauskaa ja son niin upeaa ku on taitava ja toimiva porukka. Ei hilloleipä!
Olen saanut taas kissavahdin pestin kaveriltani ja pitäs lähteä ruokkimaan Tirppua. Kissaneiti oli ennen isosiskoni omistuksessa, mutta sisko joutu lopulta luopumaan kissasta. Onneks Tirppu sai hyvän kodin ja siitä on tullu todella ihana kissa. Sisko kun sai sen huonoista oloista ja se oli ehkä vähän villiintyny ja pelkäs ihmisiä, sillä oli nisätulehdus yms. Nyt kissarouvasta on tullut vasta kunnon kotikissa. Ihastuttava otus.
Kerron muuten jostain kahvinystävän herkusta! Tiistaina, 15.1. sain leipuri-kohtauksen (tai makeannälän) ja tehin kahvipapu-suklaata. Idea kahvipapusuklaaseen lähti siitä, kun olen punnitse&säästä -liikkeestä ruukannu Oulussa käydessäni ostaa suklaakuorrutteisia kahvipapuja. Koska en päässyt ostamaan niitä, päätin tehdä itse. Ostin Presidentin kahvipapuja (olivat edullisimpia, mutta totesin että aika kovia, ensi kerralla voisi satsata vähän laadukkaampiin papuihin ja raottaa kukkaronnyörejä sen vitosen verran) ja taloussuklaalevyn. Papuja levitin lautaselle leivinpaperin päälle tasaisesti. Suklaalevyn taittelin ihan palasiksi ja sulatin kattilassa levy ykkösellä koko ajan liikutellen nuolijalla, ettei vain pääse palamaan. Varmintahan olisi vesihauteessa sulattaminen, muttakun minun kärsivällisyyteni ei sillä hetkellä riittänyt siihen.
Kun suklaa oli täysin sulaa, valutin sen vain kahvipapujen päälle tasaisesti ja laitoin "levyn" jääkaappiin jähmettymään. Sanonpahan vaan, että herrrrkullista kahvinystävän naposteltavaa.
Ja koska levyä ei päässyt heti maistelemaan, oli pakko tehdä vielä pellillinen mokkapaloja. Nyt on sitten pakastin täynnä herkkuja.
Nyt Tirpulle lepertelemään -->
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti