köyhäreitä mukissa ja aurinkoinen ahaaa

Oujee.

Kulttuuriyrittäjyyden tentti oli kevyt ja helppo ja saatiin arvosanat heti loppupäivästä, nelonen napsahti ^^
Hops-keskustelu ryhmänohjaajani kanssa oli mahtava. Kaikki sujuu, meikä valmistuu joulukuussa ja tulevaisuus on valoisa. Aurinko paistaa, on ihana keli, ostin kaupasta appelsiineja ja avokadon, vaikken kumpaakaan lajia ruukaa syyä. Pyykit on koneessa, raotin verhoja, jotta kämpille pääsisi valoa.
Ja iloitsen tentin sujumisesta tällä:

Eli köyhiä ritareita parissa minuutissa. Mukissa. Mikrossa. Itse en tehnyt edes mistään vaaleimmasta pullamössöleivästä vaan moniviljaisista paahtosämpylöistä. Ja kuten ohjekin kehotti, kaivoin keittiön kaapin ylähyllyltä vaahterasiirappipullon ja taistelin juuttuneen korkin auki, jotta sain kaadettua sitä koko hoidon päälle. Maistuu!

Jauhopeukalo keskellä kämmentä

Mie olen hyvä laittamaan ruokaa. Mie teen myös hyviä jälkkäreitä ja herkkuja. Kuten juustokakkuja ja brownie-asioita. Mutta pahasti näyttää siltä että pullaleipuri mie en ole.
Tässä päivän taidonnäyte. Masennuin uunissa kurkkivista rumiluksista, rupesin lauleskelemaan pianon ääressä ja tulos tämä:

Lähetin kyseisen kuvan junailevalle poikaystävälleni ja kommentti oli "Näyttää ehkä vähän pieniltä tulivuorilta, joissa on laavan sijasta voita." jumalauta, saa luvan mussuttaa nuo tulivuoret.... no ei sentään :D Maistakoot. Jos ei maistu, pistän pois. En onneks tehny ku tuon yhen pellillisen ni ei menny pahasti aineksia hukkaan.

Täten totean, että voin vastaisuuessa jättää nisujen leipomisen itseäni taitavammille jauhopeukaloille. Mie pysyn juustokakkujen, mokkapalojen ja vastaavien maailmassa. Olen puhunut.

Juovikkaat suklaa-juustokakkubrowniet

Kuten satuin parissa aiemmassa postauksessa kehumaan, leivoin perjantaina naurettavan helppoja ja silti niin herkullisia suklaa-juustokakkubrownieta. Ihana Mimssen kerkesi jo udella ohjeen perään, joten täältä pesee! (Ohjeen alkuperä kirjasta Suklaaunelmat)

Kuva täältä

pohja:
170g voita/margariinia (ohjeessa oli suolaton voi, mutta mie käytin kyllä ihan tavallista, normaalisuolaista voita)
3rkl kaakaojauhetta (ite laitoin 1rkl oikeaa kaakaojauhetta + reilu 2rkl kaakaojuomajauhetta)
2,5dl hienoa sokeria
2 munaa
2,5dl jauhoja


juustotäyte:
2dl ricottajuustoa (eli 1 n. 250g ricottaa)
3rkl hienoa sokeria
1 muna


Kuumenna uuni 180 asteeseen. Voitele kakkuvuoka (n. 28 x 18cm) ja levitä siihen voipaperi. 


Sulata voi. Sekoita joukkoon kaakaojauhe ja sokeri. Vatkaa sekaan munat ja lisää sitten jauhot ja hämmennä tasaiseksi. Kaada vuokaan.


Vatkaa yhteen ricotta, sokeri ja muna. Pudottele seosta teelusikallinen kerrallaan kaakaoseokseen. Vedä metallilastalla (tai vaikka veitsellä) seokset yhteen niin, että syntyy kiehkurakuvioita.


Paista 40-45min tai kunnes paistos alkaa tuntua kiinteältä. Anna jäähtyä vuoassa ja leikkaa sitten neliöiksi tai suorakulmioiksi.


-
Itsehän jätin turhan vuoan voitelun välistä ja laitoin voipaperin sijasta vuokaan leivinpaperin. Paistamisen jälkeen annoin paistoksen hetken jäähtyä vuoassa ja nostin sen vain sitten leivinpaperin reunoihin tarttumalla pois vuoasta, jolloin paistos oli myös helpompi leikata paloiksi. Minuakin laiskempi siskoni taas oli kaiken tämän lisäksi helpottanut vielä urakkaansa uuden yleiskoneen ansiosta: ainekset vaan sinne, *vhrruuum* ja seos on valmis :D


Lepposia leivontahetkiä!


- Jules

kukkia ja kakkua

Tämä viikonloppu on menny lähinnä vaan sairastaessa. Poikkis tuli perjantaina viikonlopun ajaksi ja meininki oli lähinnä sitä, että maattiin sängyllä. Mikkonen katto sarjoja ja mie pelasin sen koneella (koska oma ei pyöritä sims kolmosta, ärrr!). Roskis täyttyi nenäliinoista ja buranaaki meni. Tehin kyllä myös lauantaina ekaa kertaa elämässäni pottumuusia (seiskaluokan köksän tuntien jälkeen) ja ilokseni siitä tuli ihan yhtä hyvää ku äipän tekemästä! ^__^

Lupasin kertoa vielä synttäreille leivotusta suklaa-juustokakusta! Yleensähän aina väsään kaikkiin kissanristiäisiin luottokakkuni, Baileys-juustokakun. Nyt kuitenki halusin vähä vaihtelua ja Mikkonen sitte hokas amerikkalaisen suklaa-juustokakun reseptin iPhonensa Valion reseptisovelluksesta.

Kuva: Valio

Tuon ohjeen mukainen kakku on tarkotettu tehtäväksi vuokaan, joka on halkaisijaltaan about 18cm. Minun vuoka kuitenki on n. 23cm, joten ohjetta lukiessa heti vierastutti, että käyttäisin vain 200g tuorejuustoa. Kaupassa iski vielä väsymys ja kärty ja epätoivo, Mikkonen sai sitten kuulla jupinana kurjistuneen meikäläisen suusta mm. "sie seisot suklaalevyjen eessä". Out of context, ei ehkä ensimmäinen asia mitä sanoisi edessä seisovalle poikaystävälleen.
Noh, lopulta pääsin päätökseen tehä täytteen tuplana. Pari pakettia mascarponea, ehkä 6 liivatelehteä (oisittepa nähny Mikkosen ilmeen ku kerroin mistä liivate tehdään!), sitte summan mutikassa enemmän kermaa ja sokeria. Suklaata en kuitenkaan kehannu ostaa kahta levyä, sillä tuntu että yksiki levy saattas tehä kakusta liian ätläkkää.

Pohja tehtiin ihan normaalisti, alkuperäisen ohjeen mukaan. Täytteen alotin kylläki vatkaamalla eka kerman, koska olen tottunu tekemään niin enkä halunnu ylimäärästä kulhoa tiskattavaksi :D. Kerman sekaan meni juustot ja sokerit, suklaalevy sulatettiin ja kaadettiin sekaan. Liivatelehdet sulatin kahviin, mutta sitä menikin sitten liikaa ja yhtäkkiä seos oliki liian löysä. Luckily tuossa melkein vieressä on siwa ja poika juoksi kermapurkin sieltä. Eli tuli sitten kuitenki ylimääränen kulho sotkua ku vatkasin kerman ja lisäsin sen täytteeseeen. Kun lisä kermavaahto saatiin sekaan, seos oli lopulta tarpeeksi paksua ja uskalsin kaataa sen irtopohjavuokaan pohjan päälle. Epäluuloisena piti kyllä illan aikana käydä kurkistelemassa jääkaappiin, ettei täyte ole valunut reunojen ja pohjan välistä läpi pitkin jääkaappia :D Vaan ei onneks valunu ja kakusta tuli ihanan samettisen pehmeä! Koristeltiin vielä Fazerin vaalealla maitosuklaalla (sillä puna-etikettisellä) raastamalla juustohöylällä kiehkuroita päälle (tykkään, että ne kiehkurat on nätimpiä ku perus raastettu suklaa) ja sitte mikron päältä löyty vielä Marianne-crushia ja ripoteltiin niitä vielä tuomaan raikkautta.

Valitettavasti en muistanu ottaa valmiista kakusta kuvaa ku hätäsesti vasta kesken kavereille tarjoilun kännykällä, siispä:

oho, sottasta! PS. Joulupukki, haluaisin kakkulapion!

Mutjoo, kakku sai runsaasti kehuja! Mulla olis vielä himottanu justiinsa joku hasselpähkinärouhe tai vastaava heittää siihen kakun kannelle, mutta ei tällä kertaa laitettu. Herkkua oli, vedin vielä synttäreitten jälkeisenä päivänä oikein kunnon makeanähkyt rääppimällä jämäpaloja.

Synttärit sujui muutenki oikein mallikkaasti. Muutama kaveri kävi, sain ihania lahjoja ja illan päälle riitti hauskaa.
Mikkosen antama orkidea oli kyllä huikean ihana. Olen ihmeissäni googletellu nyt hoito-ohjeita, sillä tuota kaunokaista kehtais kyllä katella pitempään. Jos joku osaa sanoa maallikolle yksinkertaset hoito-ohjeet (veteen upotus 1x vko tai kun juuret on hopeanharmaat yms.) ni kertokkee! Valojuttujen kanssa nyt vähän kamppailen ku siihen en aio investoida, mutta mulla ei ikkunalla oikein ole tilaa ja lisäksi siinä vetää aika pahasti. Haittaakohan tuota siis vain elellä talvikauden kaueampana ikkunasta?

<3

Enköhän mie ole taas jolissu. Reilu viikko aikaa saada joululahjat mallilleen, jaiks!

Appelsiini-valkosuklaakakku.

Kävi yhden ryhmätyön kanssa niin, että tein sen eteen paljon vähemmän töitä kuin kaksi luokkatoveriani, siispä lupasin tytöille tehdä bravuuriani: Baileys-juustokakkua. Sovittiin, että maanantaina tytöt tulevat maistelemaan kakkua. Noh, lauantai-iltana huomasin sitten etten ollut käynyt kaupassa, seuraava päivä on äitienpäiväsunnuntai ja lähes kaikki kaupat kiinni. Mulla ei ollu Baileysia eikä paljoa muitakaan tarvikkeita juustokakkuun. Siispä ajattelin mennä vain lähimmän auki olevan siwan hyllyjen väliin ihmettelemään, millaisen kakun tekisi.

Onneksi ihana Mims oli nähnyt epätoivoisen statuspäivitykseni Facebookissa ja lähetti chatissa linkkejä Kodin kuvalehden uusimmista kakkuresepteistä. Hetken pohdittuani päädyin Appelsiini-valkosuklaakakkuun, sillä sen ohje oli kovin kaltainen kuin Baileys-kakun, joten mokaamisen vaara oli lapsellisen pieni (;

Kuva ja resepti löytyvät täältä

En valitettavasti kerennyt ottaa kuvaa valmiista kakusta ja nyt sitä on jäljellä niin säälittävä slaissi, etten kehtaa näpsiä kuvia. Kyllä maistui! Jaffa-kekseistä tehty pohja oli iloinen yllätys, mie ku olen vain tottunu digestive- tai jouluisessa glögikakussa piparipohjaan. Siwasta ei myöskään tietenkään löytynyt appelsiinituorejuustoa, joten ostin paketin mascarponea ja ylimääräisen appelsiinin, jonka sitten pilkoin mascarponen sekaan ja pehmitin lusikalla sekoittamalla. Itse täytteen sekaan jätin osan paloista jopa peukalonkynnen kokoisiksi, mutta ei haittaa yhtään, on vaan ihana haukata välillä isompi raikas sattuma raskaan mascarponen keskeltä. Mulla valitettavasti oli maanantainen aamu sitten niin kiire, että raastoin vain kaapista löytynyttä Maraboun Daim-suklaata kakun päälle koristeeksi, ettei ollut ihan paljas.
Ja maistui muuten hyvälle, nimim. rävin juuri viimeisiä paloja tässä samalla lautaselta suuhuni. Itseasiassa olen todella yllättynyt, ettei valkosuklaa tehnyt tästä liian ätläkkää, menihän tuohon kokonainen 130g levy! Ja minusta valkosuklaa ei ole mitenkään hirveän hyvää, juurikin liian makeaa, mutta tässä se maistuu juuri sopivasti ja appelsiini raikastaa sitä ihanasti.

Tästäpähän opin sen, että pitää ajoissa varata kaupasta ainekset. Tai ainakin varmistaa että kauppa on leipomispäivänä auki :D Onneks säikähyksellä selvittiin ja tuli kokeiltua jotain uutta ja vieläpä menestyksekkäästi.

Seems like everything good is bad and everything bad is good

Rakastan herätä siihen kun kevään ensimmäiset auringonsäteet lyövät ikkunasta sisään. Toki tähän aikaan vuodesta se merkkaa yleensä aina pakkaspäivää, mutta ei hätää - mie osaan pukeutua.

Mie olen mieleltäni jo ihan täysin keväässä. Olkoot helmikuu, olkoot pakkaskelit. Mulla on kevät, soittolistoilla esim. JJ Grey – Everything Good Is Bad ja  Rajaton – Butterfly
hei olenko muuten muistanu hehkuttaa miten tuo Butterfly ihastuttaa? Kun se tekee sen! Mutta nyt on ollu vähän tollanen a cappella -kausi. Semmareita ja Rajatonta lähinnä. Mutta johtunee siitä, että ollaan kuorossa treenattu muutamia tämmösiä ja olen sitten jääny tutkailemaan Spotifyn ihmeelliseen maailmaan. Siis miten siistiä olis olla joskus sellasessa kuoroporukassa, että vois vetää esim. Seminaarinmäen Mieslaulajat – Kaksi kättä hississä nimittäin siis ei hitto miten siistiä! Laulamisen pitääki olla hauskaa ja son niin upeaa ku on taitava ja toimiva porukka. Ei hilloleipä!

Olen saanut taas kissavahdin pestin kaveriltani ja pitäs lähteä ruokkimaan Tirppua. Kissaneiti oli ennen isosiskoni omistuksessa, mutta sisko joutu lopulta luopumaan kissasta. Onneks Tirppu sai hyvän kodin ja siitä on tullu todella ihana kissa. Sisko kun sai sen huonoista oloista ja se oli ehkä vähän villiintyny ja pelkäs ihmisiä, sillä oli nisätulehdus yms. Nyt kissarouvasta on tullut vasta kunnon kotikissa. Ihastuttava otus.

Kerron muuten jostain kahvinystävän herkusta! Tiistaina, 15.1. sain leipuri-kohtauksen (tai makeannälän) ja tehin kahvipapu-suklaata. Idea kahvipapusuklaaseen lähti siitä, kun olen punnitse&säästä -liikkeestä ruukannu Oulussa käydessäni ostaa suklaakuorrutteisia kahvipapuja. Koska en päässyt ostamaan niitä, päätin tehdä itse. Ostin Presidentin kahvipapuja (olivat edullisimpia, mutta totesin että aika kovia, ensi kerralla voisi satsata vähän laadukkaampiin papuihin ja raottaa kukkaronnyörejä sen vitosen verran) ja taloussuklaalevyn. Papuja levitin lautaselle leivinpaperin päälle tasaisesti. Suklaalevyn taittelin ihan palasiksi ja sulatin kattilassa levy ykkösellä koko ajan liikutellen nuolijalla, ettei vain pääse palamaan. Varmintahan olisi vesihauteessa sulattaminen, muttakun minun kärsivällisyyteni ei sillä hetkellä riittänyt siihen.
Kun suklaa oli täysin sulaa, valutin sen vain kahvipapujen päälle tasaisesti ja laitoin "levyn" jääkaappiin jähmettymään. Sanonpahan vaan, että herrrrkullista kahvinystävän naposteltavaa.
Ja koska levyä ei päässyt heti maistelemaan, oli pakko tehdä vielä pellillinen mokkapaloja. Nyt on sitten pakastin täynnä herkkuja.

Nyt Tirpulle lepertelemään -->