sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Operaatio tukka kuntoon

Hoi hiuskansa!

Kylmiä väreitä ei ole mikään muotiblogi tai kauneusblogi tai mitä ne nyt ikinä onkaan, koska sellaset seikat ei ihan kuulu meikän intohimolistan kärkeen (vaikka muoti-intohimosta piti ehkä jotain sepittää ku Cubus haki työntekijöitä ja näpytin hakemuksen, mutta ei kerrota sitä niille.) Kuitenkin tällaisia yksittäisiä postauksia joskus ilmestyy, kun jokin juttu mulla kovin kiinnostaa. Nyt on pakko puhua hiuksista. Jos ei vois vähempää kiinnostaa, skippaa ole hyvä.

Mulla on jo vuosia ollu tukka järettömän huonossa kunnossa. Pitkät ja liukkaat ne on ollu aina, mutta lisäksi ohuet, katkeilevat ja pari viikkoa tasoituksen jälkeen taas latvat täynnä kaksihaaraisia. Ei siis paljoa väliä sillä, että on voinut pyöräillä tukka auki, eikä silti takkuja ole tullut kuin pari hassua, kun latvat näyttävät silti niin kuivilta ja hamppuisilta että tekkee ihan pahhaa.

Mie olen kokkeillu vähän vaikka sun mitä. Kotona asuessa laitoin sillon tällön oliiviöljyä latvoihin ennen saunaan menoa ja annoin pyyhkeen sisällä muhia saunomisen ajan (ja sitä seurasi operaatio öljyn pois peseminen, eli väh. 2xshampoopesu). Ekana opiskeluvuonna huuhtelin hiuksia etikkaveellä ja käytin parturikampaajaksi silloin opiskelleen siskon lahjoittamia, punasta väriä korostavia tuotteita (merkkiä en muista). Siinä joukossa oli shampoo, hoitoaine ja vielä hiuksiin jätettävä hoitoaine, jota laitoin silloin kun latvat näyttivät taas aikansa eläneiltä tai jos halusin väriboostia vaikka joihinkin opiskelijabileisiin.
Käytössä on ollut myös Tigin isot putelit kosteuttavaa shampoota ja hoitoainetta. Suurin ilo niistä on kuitenkin ollut vain hiusten pesuvaiheessa, kun on suorastaan haluttanut syödä hiukset minttusuklaisen tuoksun vuoksi.

Viime vuoden lopulla pinterestiä selaillessani törmäsin kookosöljyn hehkutukseen niin ihon kuin hiustenhoidossakin. Ostin siis purkillisen mokomaa ja sitä olen läträillyt aina tunti ennen saunaa tukkaan, jotta se on saanut muhia päässä jo ennen saunaa ja vielä saunan aikanakin. Joo, ihan pehmeä tukka on tullut, mutta ensimmäinen oikeasti nopeasti nähtäviä tuloksia on antanut äitin antama joululahja, TIGI Bed Head Urban Antidotes Resurrection -shampoo & hoitoaine:

Kuva täältä

En ole koskaan kokenut samanlaista ällistystä, kuin kyseisten putelien kanssa. Jo kahden pesun jälkeen aloin tuntemaan hiusten latvat paljon sileämmiksi, enkä ole edes varma annoinko hoitoaineen vaikuttaa suositellun ajan. Siispä olen uskollisesti pessyt hiuksiani näillä ja kieltänyt poikaystävää koskemasta kyseisiin puteleihin (koska rastatukan peseminen tällaisella eliksiirillä olisi suoranaista tuhlausta! Tai voisin jopa kuvitella että ne patukat aukeaisivat näillä tuotteilla, niin suuri usko mulla näihin nyt on! :D) Ja tukka kiittää! Hiukset tuntuvat uskomattoman terveiltä ja yksittäiset suortuvat vahvemmilta. Olen jopa kokenut pitkästä aikaa oikeasti huonon hiuspäivän: sen kun tukka osoittaa omaa mieltään ja sojottaa kohti taivasta. Sekaisin Marista -hiustyyli ei vaan voi pukea ketään muuta kuin Cameron Diazia, jos häntäkään.
Kuva täältä
Siis jos tarkemmin mietitään, mie en edes muista milloin viimeksi minun hiuksilla olis ollu oma tahto sojottaa sinne minne lystäävät! Ja tässä tapauksessa tahto oli niin vahva, että minun oli lopulta vaan pakko tyytyä kiinnittämään otsatukka pinneillä taakse, koska mikään muu ei toiminut.

Valitettavasti mulla ei ole tarjota mitään ennen-jälkeen -kuvia, enkä mie kyllä tiiä osottasko ne mitään ko en ole vasiten semmosia tukan kuntoa osottavia kuvia ottanu. Sisko näytti minun pitkile latvoile kyllä saksia 1,5kk ennenkö nämä putelit sain käyttöön, mikä tietenki edesautto tätä hommaa. Mutta mie vain voin sanoa, että lämpimästi suosittelen niile, ketkä huonokuntosen tukan kanssa kriiseilee. Mie yritän nytte piettää oman hiuskuontalon kunnossa ja kasvattaa takasin semmosen alaselkään ulottuvan piiskaletin, mikä mulla oli vielä lukiossa. Projekti on pitkä ja turhautumuksen hetkiä varmasti tulee, mutta mie olen aina ollu sitä mieltä että pidennykset ei ole meikän juttu, enkä mie rupea toisten karvoja omaan päähäni kiinnittämään. Olen puhunut.

2 kommenttia:

  1. Hei kiitti vinkistä, jotain tuollaista mun hiuksetkin kaipais, täytyypi kokeilla!

    VastaaPoista