tunnemyrskyjä

Viime viikon kuumat päivät ja alkaneet lomat toivat meillekin asiakkaita mielettömiä määriä. Kiirepäivät ja kuumuuden aiheuttama unettomuus aiheuttivat sen, että olin töissä ylikierroksilla. Välillä suorastaan vihaisen vittuuntunut (mikä aiheutti ehkä pientä pelkoa työtovereissa), välillä taas kylmiössä kootessani mozzarellasalaattia meinasin purskahtaa itkuun uupumustani. Kuitenkin, kun tasapainoni petti kylmiössä kurotellessani ylähyllylle ja lennähdin ovea vasten, joka avautui painostani, ja tömähdin kipeästi keittiön laattalattialle, purskahdin raikuvaan nauruun ja jatkoin hommia kinkaten lattiaan ensimmäisenä tömähtänyttä polveani. Tai eihän sitä polvea kinkata, mutta oikeaa jalkaa.

Torstaina töiden jälkeen kävin kämpillä pikaisesti pesemässä grillin käryt pois ja hyppäsin junaan. Jyväskylän asemalta pääsin roadtripille ja jätkien kanssa takapenkille kuuntelemaan kuinka etupenkillä väiteltiin siitä, onko vihreä tyttöjen vai poikien väri. Vai onko se kenenkään ja kuinka maskuliininen perus vihreä oikeastaan onkaan, onko se ylipäätään? Vietin pari yötä Tampereella ihanien M&I:n kotona - he olivat juuri palanneet häämatkaltaan - kera P:n ja S:n. Katsoimme How I Met Your Motheria, söimme hyvin, nautimme alkoholia, maistelimme jopa viskiä ja suurenmoista sikariakin. Arvailimme kuka on lisännyt soittolistaan minkäkin biisin ja ihailin auringonnousua pyhäjärven rannalla laiturin nokassa peläten, että hauki hyppää veden tummista syvyyksistä ja nappaa jalastani kiinni.

olin siellä kovin iloinen

Kotiin palattuani kämpässä lämmin ilma iski suoraan naamalle ja koko kehoon. Hikikarpalot valuivat selkää pitkin kun purin kamppeita. Illan hämärtyessä kämppä oli pimeä, televisiosta tuli vain draamaa ja yhtäkkiä olin kovin yksinäinen ja sänky näytti liian leveältä minun pienelle varrelleni. Siinä tuli vähän puristettua käsiänsä nyrkkiin ja annettua äänettömän purkauksen ja äkkinäisten hengenvetojen vapisuttaa kehoa. Se meni ohi. Luin kirjaa ja laitoin nukkumaan.

Tänään olen ollut varsinainen kodin hengetär. Vein matot ulos, imuroin, pesin lattiat, pyyhin pölyt. Keitin perunoita ja olisin vielä paikannut vanhat farkutkin, mutta kannettuani ompelukoneen pöydälle ja vaihdettuani siihen langat tajusin, että olen ottanut paininjalan irti ja laittanut sen johonkin varmaan talteen, ettei vain vahingossa irtoa ja katoa. Jep, nyt se on siellä varmassa tallessa sitten eikä tullut ommeltua. No, kompensoidakseni tätä mokaa nyrkkipyykkäsin sitten ammeessa työpaidan huomista päivää varten.
Tämä päivä ei enää tarvitse kuin tuokion pianon ääressä juuri ennen hiljaisuutta ja se on ollut hyvä.

siivouksen jälkeen sai myös kuvattua. Olkoot tämä official "päivän asu".

Aika kuluu, tyttö kulkee.

Hokasin, että kirjoitus on vaiennut ja tiän Lj-historiastani, että mitä pitempään on kirjottamatta, sitä vaikeampi on sitte ottaa ja kirjoittaa. Jotenki kaikki rupeaa tuntumaan liian mitättömältä, vaikka minun mielestä parasta on just se, kun voi kirjottaa mistä vaan ottamatta paineita siitä onko tämä nyt jotenki merkittävää tai kiinnostavaa vai ei. Tietenki ihanteellisinta olis jos osais minkä tahansa jutun kertoa mielekkäästi.

Mie kävin tosihaan Tamperskeleellä toissaviikonloppuna. Roadtrip sujui hienosti fiilistellen, voitin illalla perinteisen monopoly-matsin ja löysin itsestäni lätkäfanin. Se saatto kuitenki johtua siitä että majoittumispaikkani oli sentään Timo Jutilan naapurissa.

4 tuntia Monopolya ja tässä häviäjä! Lohdutukseksi lähimä seuraavana päivänä terapiashoppailemaan!

Päivä keskustan kaupoissa johti siihen, että omistan taas paljon lisää vinkeitä korviksia, uuden laukun, pari toppia, mekon jne. ja piti iloisten lapsuusmuistojen vuoksi käydä Arnoldsilta donitsikahvit ja ne donitsithan oliki aika hirveitä. No, onneks ei tartte vastasuuesa syä.
Saman vklpn lauantaina siirryin aamusta Hatanpäähän, sillä Mims vietti polttareitaan, joiden ohjelma löytyykin tuosta linkin takaa Mimsin itsensä bloggaamana. Upea päivä huipentui lopulta siihen, että vedettiin todellakin luovin tanssiliikkein Ruman tanssilattialla MGMT:n Kidsin tahdissa.(btw. Soneran tarjoama 2kk mittainen ilmainen spotify premiumini umpeutuu reilu viikon päästä, pihiyteni johdosta seuraus = panique-ultimus-maximus!)

Treelta kotiuduttani takas Mikkeliin kävin Päämajassa parin luokkakaverin kanssa katsomassa MM-finaalipelin ja minusta yltyi ihan mieletön karjuja loppujen lopuksi :D ja hyppijä. Ja kaikkien vastaantupsahtavien mieshenkilöiden halailija, koska maailmanmestaruus - mikä ihana tekosyy!

MM-kisojen jälkeiset maanantai ja tiistai menivät jonkinlaisessa jumituksessa, kunnes tutkin junayhteydet ja nappasin seuraavan junan pohjoiseen. Aamulla klo 8.30 istahdin Rovaniemen Asemaravintolan pöytään kahden tunnin mittaiselle aamukahville. 21h matkustuksen jälkeen löysin itseni kotiperältä.
Lähteissä ihailin tihkusateessa Mikkelin asemalaiturilla matkalaukkuni päällä istuskellen, kuinka puissa oli jo lehti. Seuraavana päivänä saapuessani Muonioon, täälä sato lunta.  Eli terkkuja täältä Suomi-neidon kainalosta vaan!