tiistai 21. tammikuuta 2014


Tuota Fountain-leffaa ei jaksanu koskaan katsoa loppuun, mutta on kyllä pirun hieno tämä biisi. Tänään on tällanen fiilis.

perjantai 17. tammikuuta 2014

ruoka-aiheisia ajatuksia

Tämä viikko on ollut ihan hyvä. Olen siivonnu ja ja järjestelly esineitä ja paininut mielessäni sisustuksen kanssa.

Ruoka-asioissa on ollut myös iloisia onnistumisia. Olen nyt vallan ihastunu tuohon Ruotsista ostamaamme Zetan sitruuna-oliiviöljyyn. Se tuoksuu niin uskomattoman hyvältä! Viime postauksessa jo mainitsinkin, että kaadan sitä mm. vasta keitetyn spagetin päälle. Tämä öljy tuntuu nyt tunkevan mukaan kaikkeen, mitä hellan ääressä tapahtuu.
Kuva
 Olen aiemmin vähän vierastanut sitruunaa. Tai se on kelvannut lähestulkoon ainoastaan tuoremehuna puristettuna kalan päälle tai flunssajuoman joukkoon. Mutta esimerkiksi kaikki sitruunaleivonnaiset ja muut makeat sitruuna-asiat on ollu tiukka ei. Nyt olen jo opetellut hiukan lemon curdin maulle (vaikkakin lime-versio on mielestäni parempaa) ja suunnitellut sille käyttötarkoituksia. Voisin kyllä aloittaa varovasti, ehkä laittamalla sitruunaa johonkin kuivakakkuun tai vaikka mustikkapiirakkapohjaan... tämä asia vaatii vielä hieman ajatustyötä ja tapani mukaista jossittelua.

Muistatte varmaan vielä, että vietin marras-joulukuun aikana jouluaattoon asti sellaista semi-lihatonta. Eli pääasiassa kasvisruokavaliolla mentiin, mitä nyt erityistilanteissa hyväksyin poikkeukset. Tuona aikana en kuitenkaan ostanut kaupasta lihaa missään muodossa, enkä sitä kotona kokannut. Näin arkeen palattua onkin ollut jotenkin outoa palata ruuanlaiton pariin kotona. Kaupassa en ole vieläkään oikein osannut katsoa lihapakkauksia "sillä silmällä". Mukaan lähtee enemmänki kahen kilon punajuuripusseja.

Erityisin onnistumisen tunne tällä viikolla sattui, kun päätin tehdä juuresmuusia. Olin kaupassa pähkäilemässä, mitä tekisin ruuaksi ja sitten sain ahaa-elämyksen juuresmuusista. Kotoa löytyi jo valmiiksi perunoita ja porkkanaa, joten ostin vain kukkakaalta kaveriksi. Muusi oli erittäin yksinkertainen tehdä. Kuutioin perunat ja porkkanat ja kukkakaalen sekä yhden suuren sipulin ja pari valkosipulin kynttä kattilaan ja keitin suolavedessä. Juuresten ollessa pehmeitä kaadoin veden pois ja muusasin voin ja maidon kera. Lisäksi heitin sekaan jääkaapissa lojuneen yrttitarha-tuorejuuston jämät. Siihen kun kaveriksi paistoi lohta niin ai että oli pieni ihminen onnellinen! Piti ottaa kuva, mutta sekä ensimmäisellä kerralla että seuraavana päivänä tähteitä syödessä olin vain niin haltioitunut siitä ruuasta, että muistin kuvan näpsäyttämisen vasta kun lautanen oli suurinpiirtein puhtaaksi nuoltu. Ensi kerralla aion kokeilla laittaa joukkoon myös punajuurta.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä haluan jakaa kanssanne eilen löytämämme salsa-reseptin.
Kuvan lähde ja resepti: Tästä
Me Mikkosen kanssa tykätään ihan hulluna siitä Amarillon salsasta, mikä tuodaan aina maissilastujen kanssa pöytään ruuan odotusta helpottamaan. Siinä on ihania sattumia ja koostumus on just oikea. Ollaan pari kertaa kokeiltu, että miten ihmeessä sitä sais tehtyä ite yhtä hyvää - eikä olla onnistuttu. Kunnes eilen. Valtaisa ahaa-elämys tuon reseptin myötä. Aiemmin kun ollaan vaan kuutioitu ainekset blenderiin ja surauteltu ja that's it. Mutta että pannulla! Kypsentää ne sipulit pehmeiksi! No siitähän tuli ihan tajuttoman hyvää. 

Eli aluksi pannulla paistetaan sipulikuutioita öljyssä miedolla lämmöllä, kunnes sipuli pehmenee. Sitten sekaan hiukan chiliä ja paistetaan lisää. Lopuksi vielä viskotaan pannulle tomaattia ja tomaattipyrettä, kiehautetaan koko hoito ja sitten annetaan seoksen ässittyä miedolla lämmöllä. Mie heitin vielä sekaan hiukan suolaa ja sokeria, puolikkaan limen mehun ja noin kourallisen tuoretta korianteria. Kun salsa alkoi maistua oikealta ja koostumus näyttää sopivalta, jäähdytin sen parvekkeella nopeasti, jotta päästiin kattomaan leffaa ja vetämään navat täyteen maissilastuja ja salsaa ja myös itse tehtyä guacamolea. Oli muuten hyvää!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Hyvää. (uutta vuottakin!)

Ajatuksenjuoksutusta ja listausta. Onnentuntemushetkiä ranskalaisilta viivoilta.

- Irish coffee flavoured After Eight -suklaat. Muhums.
- klementiineistä, avokadoista ja kiiweistä yli äyräiden notkuva hedelmävatimme.
- ihmeellinen tarmo kotihommien suhteen. Kaikki vanhat rästihommat (kuten kauppakassien siistiksi järjesteleminen ja siivouskomeron siistiminen) hoituvat ilman itsensä pakottamista.
- Sukkien kutomisen palauttaminen mieleen ja keskeneräisten käsitöiden saattaminen loppuun.
- Uudet bambuiset Rento-merkin saunakiulu, -kauha ja pesuharja - tervasaippuaa unohtamatta.
- sitruunalla maustetun oliiviöljyn kaataminen vasta keitetyn spagetin päälle.
- Scrabble-matsit.
- Jokivarren leipomon perunalimppu. Niin ihana, makea ja maltainen.
- Vanhoista cd-levyistä uudelleen innostuminen.
- Erin Motzin vatsalihaksiin keskittyvä 10 day yoga challenge.
- kynttilöiden sytyttäminen sisälle ja parvekkeelle, spotifysta vähän The Cinematic Orchestraa hiljaisen hennosti taustalle ja sitten sohvalle käpertyminen lehtiä lukemaan yllä uudet, äidin kutomat villasukat ja vuosia vanhat, Paljekirppikseltä pelastetut lökölöysät pehmoiset sammarit.
- isän antaman hirvenlihan jauhaminen ja siitä vanhan kunnon ruskeakastikkeen valmistaminen keitettyjen perunoiden kaveriksi.

Ei keskitytä muuhun tällä kertaa. Tämä on hyvin näin.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Erilaista joulua laittamassa.

Tänä vuonna kävikin niin, etten saanut töistä vapaata joulun pyhien ympärille ja aattonakin on vielä työvuoro. Tarkoittaa siis sitä että ensimmäistä kertaa 24-vuotisen elämäni aikana en pääse viettämään joulua perheeni kanssa. Tämä uutinen oli aika musertava, kun sen kuulin. Onneksi appivanhemmat asuvat vain reilun 200km päässä, joten mennään sitten sinne työvuoroni jälkeen joulun pyhät viettämään. Minun vauhdikas mielikuvitushan taas kehitteli skenaarioita, joissa istun joulun yksin pimeässä asunnossa syöden nuudeleita ja katsoen netflixistä elokuvia märisten kurjaa kohtaloani. Onhan se rankkaa, kun vastoin omaa tahtoa joutuu luopumaan perinteistä perheen kanssa, mutta alan suhtautua asiaan jo ihan hyvin. Kotiin yritän päästä sitten vuodenvaihteen jälkeen.

Näistä käänteistä johtuen minun jouluvalmistelut meni ihan päälaelleen. Tuli kamala kiire etsiä joululahjoja, koska menen viikonlopuksi Lahteen siskoni luo ja vietetään siellä perheen naisten kesken äitin syntymäpäiviä. Tuolloin on siis myös mahdollisuus tunkea kaikki kotiin menevät joululahjat äitille auton perään. Joulukuulle ei ole myöskään noita vapaapäiviä kauheasti siunaantunut, joten eilinen vapaapäivä piti käyttää tehokkaasti hyödyksi. Alkupäivä pyörittiin Mikkosen kanssa kaupungilla lahjojen perässä. Onneksi olin jo useamman päivän ajan kirjoittanut post it -lapulle muistilistaa siitä, mitä pitää ostaa, joten sellainen päämäärätön haahuilu jäi tekemättä, kun tiesi tasan tarkkaan, mitä on hakemassa.


Eilen oli aivan uskomattoman kaunis pakkasaamu. Valitettavasti mulla ei ole siitä jaettavana kuin tämmönen instagram-versio.

Iltapäivä kuluikin mulla sitten kämpillä lahjoja paketoiden Mimsin suositteleman joululevyn tahtiin. Oli kyllä tosi ihana levy. Kyseessä oli siis The Hotel Café Presents Winter Songs -levy, suosittelen! Mulla oli vielä kerrankin mielessä pakettien yhtenäinen visuaalinen ilme, joka oli helposti toteutettavissa. Olen todella tyytyväinen pakettien ulkonäköön. Ihan uskomatonta, miten paljon olen paketoinnin sarallla kehittynyt viime vuosina :D Jotenkin on vielä tuoreessa muistissa ne ajat, kun ei osannut leikata sopivaa määrää lahjapaperia ja siisteimmät paketit sai aikaan, kun rullasi ne reunat silleen, että koko hökötys näytti suurelta karkkipaperilta.

Illalla piti vielä aloittaa jo hieman joulusiivousta, koska mulla ei tällä hetkellä ole aavistustakaan että ehdinkö sitä tänä vuonna ollenkaan varsinaisesti toteuttamaan. Siispä kahdeksan aikaan illalla jynssäsin saunan lauteita ja puhdistin lattiakaivoa. Loppuilta sujui sitten enemmän rentoutumisen merkeissä. Sohvan nurkassa Gilmoren vitoskautta katsoen, vaikkakin samalla työskentelin kovaa vauhtia käsitöiden parissa. Olisi nimittäin kiva saada aikaiseksi tälle joululle edes yksi pehmeä paketti.

Muutoin joulun laittaminen on sujunut aika pienellä mittakaavalla. Ekana adventtina laitettiin parvekkeelle nuo jouluvalot ja itsenäisyyspäivänä paistoin muutaman pellillisen joulutorttuja. Vielä ajattelin ostaa hyasintin tuoksua tuomaan ja se olkoon siinä. Ensi viikolla alkaa työputki, kun heti Lahdesta palattuani kuluukin kaikki päivät töissä jouluun asti. Kiirettä pittää, eikä pitäs moittia ku saa tehä töitä. Mutta silti hei vähän. Ku sentäs joulu ja semmosta.

Toivotan ihanaa, stressitöntä ja tunnelmallista joulunodotusta kaikille! 

torstai 28. marraskuuta 2013

lähes-lihaton-loppuvuosi

Hiiop!

Kaikki varmasti osallistuivat/tietävät lihattoman lokakuun, johon Docventures haastoi suomalaiset tänä syksynä. No, minä barbaarimaisena lihansyöjänä vähän tuhahtelin koko touhulle. Jossain takaraivossa vähän kiinnosti osallistua, mutta muistelin sitten kuinka amk-aikoina joinakin päivinä nappasin ruokalan linjaston vaihtoehdoista kasvisvaihtoehdon, jos lihavaihtoehdot eivät houkutelleet. Sehän oli hyvää, kuten kasvisruoka minusta hyvin valmistettuna on, mutta voi itkujen kevät ku ei sillä nälkä pysyny. Meikäläisen aineenvaihdunnalla kun saa lampata jääkaapilla kolmen tunnin välein, eikä tee heikkoa vetää useampaa lämmintä ateriaa päivässä. Annoin asian sitten olla.

Lokakuu läheni loppuaan ja näin varmaan puolet fb-kavereistani liittyvän lihattomaan meininkiin. Tämä juttu koputteli yhä sinnikkäästi takaraivossa ja sitten päätin tehdä itelleni oman versioni: LLL - Lähes lihaton loppuvuosi. Lähes, koska en koe ruoka-asioissa itsekuriani tarpeeksi vahvaksi ja näin sitten parhaaksi antaa itselleni oikeuden höllätä talutushihnaa. Jotta pettymys itseensä ei olisi niin kova, kun epäonnistun :D Ja loppuvuosi tarkoittaa tässä tapauksessa jouluun asti. Koska voisin kuvitella, että joulukinkku maistuu aika hitsin täydelliseltä, kun on kituuttanut rehuilla sitä edeltävät vajaa kaksi kuukautta.

Säännöt marraskuusta alkaen:
- Älä osta kaupasta lihaa
- Älä syö lihaa
- Hätätilanteessa: avaa pakastin (eli hyväksyttävää olisi syödä pakastimesta esim. isän tuomaa hirvenlihaa)
- Syntymäpäivänä pihvi on ihan ok. (omat ja äipän synttärit joulukuussa, tulee todnäk ravintolareissu)

Tähän mennessä lihattomani on sujunut mielestäni yllättävän hyvin! Toki, tehtiin tapamme mukaan lokakuun viimeisinä päivinä vaatimaton 4l kattilallinen hirvenjauhelihakeittoa, jota jouduttiin sitten syömään pois vielä pari marraskuun ensimmäistä päivää. Lipsahduksia sen lisäksi on ollut kolme: ensimmäinen tapahtui tuossa kaksi viikkoa sitten, kun tulin yöllä työporukan illanvietosta kotiin. Söin ehkä kaksi siivua metukkaa jääkaapista, mutta muistaakseni ne maistuivat aivan täydellisen ihanalta. Toinen ja kolmas lipsahdus sattuivat käydessäni Oulussa viime viikolla. Kerroin ystävälleni tästä lihattomastani, mutta sanoin että ei oteta siitä mitään paineita ja syyään lihaa jos syödään. Siispä käytiin ulkona syömässä ja söin lohta. Not a big deal. Lisäksi ystäväni kokkasi minulle spagettia ja jauhelihakastiketta eräs aamu, mutta siinäkin puolustuksekseni voisin sanoa, että jauheliha otettiin pakastimesta ja se alkoi olla jo sen ikäinen, että piti kokata pois :)

No mitä tapoihinsa kangistunut lihansyöjä osaa syödä rajoitusten puitteissa?
Aika paljon olen kokkaillut itselleni couscousia ja kasviksia. Keittänyt couscousia kasvisliemikuution kera ja paistanut pannulla kaveriksi runsaasti erilaisia rehuja. Se on ollut helppoa ja nopeaa. Lisäksi ostin tummaa soijarouhetta ja voi sitä onnistumisen riemua, kun korvasin kaalilaatikon jauhelihan soijarouheella ja onnistuin maustamaan kerrankin tarpeeksi! Eli siis eroa ei meinannut huomata. Mikkonenkin kysyi kämpille tullessaan, että "mikä täällä tuoksuu", vaikka toki vastauksen kuultuaan kieltäytyi kohteliaasti maistamasta :D Aikaisemmin soijarouheen kanssa värkätessäni olen yleensä saanut aikaiseksi mautonta mössöä. Muutoin ruokavalioon on kuulunut runsaasti hedelmiä ja vihanneksia napostelun muodossa, leipää, salaattia, nuudeleita ja kasvissosekeittoa.

Tuntuu, että ainakin tähän mennessä lihattomana oleminen on ollut paljon helpompaa kuin luulin. Kaupassa käydessä ei ole tehnyt mieli ostaa esim. kanasuikaleita, mitkä normaalisti kuuluvat oleellisesti viikottaiseen ruokavaliooni. En olekaan koko marraskuun aikana ostanut kaupasta yhtään lihatuotetta. Nälkäkin on pysynyt hyvin ja ehkä myös meikän verensokereille tekee ihan hyvää tuo "alituinen" hedelmien tai vihannesten napsiminen. Niin kutsutut hangry-tilat on näin jääneet vähemmälle. Lähimmäiset tyypit tietää, että jos mulla rupeaa kärty haiseen ni ekana kannattaa tarjota jotain murua rinnan alle. Kuin pikkulasta hoitaisi.

Kuva

Eli marraskuu lähestulkoon kunnialla hoidettu. Oman itsekurin määrä on yllättänyt. Tavoitteena olisi vielä opetella valmistamaan jotain kivoja, helppoja kasvisruokia, jotta tähän ruokavalioonkin saisi vielä jotain uutta ulottuvuutta. Eli saa vinkkailla ja linkkailla lempparireseptejä!

perjantai 11. lokakuuta 2013

Amatöörin jooga: uuden opettelua ja onnistumista

Eilen illala selailin instagramista yoga-hashtagilla merkittyjä kuvia ja videoita. Innostuin siinä sitten kymmenen aikoihin testaamaan paria arm balancea (millä termillä näitä kutsutaan suomeksi? Käsilläseisontaa? :D Vitsit, miten urpo olo!). Tähän mennessä olen lähinnä keskittynyt tavallisen, pystysuoran päällä-/käsilläseisonnan kehittämiseen. Tavoitteena kun olisi, että pystyisin tekemään ne hallitusti ilman tukea seinästä. Täydellistä toki olisi myös, jos joskus voisi nousta käsilläseisontaan hallitusti ja rauhallisesti ilman vauhdin potkaisemista.. keskivartalon lihakset taitavat vain olla ihan eri teillä sen suhteen :D

No, eilen sitten testauksen alla oli Lotus peacock pose ja Eight angle pose

Lotus peacock pose, kuva täältä

Eight angle pose, kuva täältä

Olen aivan varmasti tasooni nähden lähtenyt haukkaamaan liian isoa palaa kakkua, mutta kun nämä on niin siistejä juttuja! Eikä noiden yrittäminen nyt ihan surkeasti mennyt. Kuitenkin Lotus peacockin tassapainoa etsiessä tapahtui pariin otteeseen polvien maahan tumpsahdus :D Eight angle posessa jalat uhkasivat myös tippua.

Olisi ihanaa, jos voisin oikeasti lähteä joogatunneille. Luulen, että on vain ajan kysymys, koska hajotan paikkani, kun kukaan ei ole opastamassa, miten parantaisin liikkeitäni. Tällä hetkellä vaan työt ei anna myöten säännölliselle harrastukselle, kun en vaan voi sanoa, että "pliis älkää laittako mulle työvuoroja tiistai-iltapäiville". Olisko siis suunnitelmana etsiä uus työ (kenties koulutukseen liittyvää), jossa olis toimistotyöajat? Sitte vois ilmottautua samantien joogatunneille.

Niijoo, pitäs myös tilata jostain uus joogamatto. Edellinen kun otti tässä yks päivä ja repesi just ku oli eri warrior poseja menossa. Eihän siitä sitten enää tullu mitään ku joka haara-asennolla matto repesi varpaiden alla lisää. No, se olikin joku ohut steamin halpismatto, joka tuli sellasessa "kaiken kattavassa" jooga/pilates-setissä, minkä ostin uudenvuoden kuntoilulupauksena :D

Nohei! Sitte vielä onnistumisen riemua! Tänä aamuna selailin fuck yeah yoga-sivustoa ja päätin sitten kokeilla Side crow posea.



Ja yllätyksekseni, se sujui oikeastaan ongelmitta! Toki en lähtenyt heti yrittämään vielä tuota jalkojen avaamista, mikä lopussa näkyy, luulen että se olisi johtanut taas lattian kanssa yhteentörmäykseen. Mutta vauuu, vähänkö tuli taas mahtava tunne! Kyllä tässä on vajaa vuodessa laiskalla harjoittelulla omin päinkin ihan hyvi kehittyny. :)

Nyt onkin luvassa vapaa vklp ja tiistaina lähdetään Mikkosen luentojen jälkeen kohti pohjosta! Sain kuin sainkin viikon vapaan töistä kotona käymistä varten. Ihan mahtavaa!

maanantai 30. syyskuuta 2013

aamuhitailun suunnanmuutos

Piti ottaa vapis tosi iisisti. Nukuin pitkään ja join kahvia niin hissukseen, että ehti kylmettyä kuppiin. Olin juuri alkamassa joogaamaan, kun iski aggret päälle. Musiikiksi vähän Florence + Machinea ja pian alko pyykit pyörimään, neuleet meni pihalle tuulettumaan ja imuri tuli ulos siivouskomerosta. Kuitenkin esimerkiksi Heavy in your armsin tahtiin on ihan pakko pysähtyä välissä vaan heilumaan urheiluliiveissä ja shortseissa keskelle eteisen lattiaa. Kivempi kai se on joogatakkin vasta sitten kun villakoirat eivät kurki joka paikasta.






Tää onki tämän viikon ainoa vapaapäivä. Ti-Su töitätöitätöitä. Onneks sunnuntaina isosisko tulee kylästelemään ja maanantaina on vapis. Ajattelen punaviiniä ja lautapelejä. Kaupungilla kiertelyä, hyvää kahvia ja kokkailua.

ps. mulla on ihan kamala ikävä pohjoiseen. Ihan tappotappoikävä. Varmaan purskahdan itkuun jos seuraavissa listoissa ei näy vajaa viikon vapaata, mitä pyysin kotona käyntiä varten. Olenhan viimeks käyny kotona Muoniossa sillo maaliskuun ekalla viikolla, ennenku alotin työt tuolla kaupassa.