perjantai 13. tammikuuta 2012

Perjantai 13. päivä

Pahan onnen päivä ei ole tähän mennessä vielä koskaan minua nujertanu. En ole aina ees huomannu sen tuloa ja menoa. *koputtaa puuta*. Tänä aamuna kuitenki laahustin ensimmäisenä kahvinkeittimelle. Suodatinpaperit oli loppu. Äitin ostama kestosuodatin, joka on tähän asti ootellt laatikossa tätä päivää saapuvaksi, oliki liian pieni. Sain sen kyllä jotenki taiteiltua tuohon sisäle, mutta osat ei menny enää kunnola yhteen ja tulos pelotti. Kahvi kyllä näytti vähän teelitkulta ja ehkä siitä hieman laihaa tulikin, mutta onneks olen alkanu kyllästymään vahvaan kahviin. Armas kotiseutu-uutislehti Luoteis-Lappikin kolahti justiinsa lunkasta. Pitää vain jatkaa positiivista ajattelua.


Siivoilin eilen aika urakalla ja olo oli ihanan seesteinen ja tyytyväinen illala sohvalla lekotellessani. Vessa/kylppärin kimppuun pitäs vielä käydä, mutta en ehkä tänään. Ehkä tuossa viikonlopun aikana, eli ehkä ensi viikolla jos silloinkaan.


Tilasin tuossa joulun alla uusia vaatteita ja sain laatikon käsiini Mikkeliin palattuani. Harmittavasti olenki jopa henkkamaukan kokolapuissa pienempi ko oletin, siks piti palauttaa pari ihanaa neuletta. Kuitenki sain napattua sieltä sitä pitkään kaivattua väriä vaatekaappiin: kirkkaanpunainen löysähkö painijanselkätoppi ja leijonankeltainen, ihanan pehmeä neule.
Kuvat: H&M


Nuo neuleet on mulle aina himppanen ongelma ku iho sattuu olemaan ihan ylitsepääsemättömän kutinaherkkä. Harvoin löytyy yksilöitä, jotka ei kutita yhtään. No, kuitenkin elättelen nyt toivoa että olisko tämä se vuosi ko uskallan tarttua taas väreihin. Muoniossa vielä lukioaikoina käytin runsaasti värejä ihan laidasta laitaan. Taino, yläasteelta päästyä ne pastellisävyt kyllä saivat painua hornan kuuseen. Oulussa käyttöön vakiintui maanläheiset sävyt, löysät sammarit jalkaan ja ite tehyt myssyt päähän. Semmosena menninkäisenä mie Mikkeliin muutin ja ensimmäisen opiskeluvuoden ajan sellasena kulin. Sitte jotain tapahtu ja sammarit ja löysät farkut jäi kaappiin. Vaatteita lens kirpparille ihan mieletön kasa ja pyykkiteline oli yleensä lähinnä mustaa ja vähän vihreän eri sävyjä. Siihen kaveriksi pari harmaata neuletakkia ja pillifarkut. Viime vuonna vaatekaappi muuttui hieman tyylikkäämmäksi ja äiti oli ihan mielissään ko lapsi näytti kerranki tytöltä.


Harmi ku on uus kone, enkä ole vielä siirtäny vanhalta kuvia kovolle ni en voi nyt yhtään havainnoida tätä muutosta. Kuitenki, viime vuonna kirkkaat värit on ollu mulle aika tiukka ei. Tai olen ihaillut, mutten ole uskaltanut pukeutua niihin ite. Sitte hyvin varovasti asusteiden myötä ensin ruskea hiipi joukkoon. Ruskea laukku, ruskeat matalat ja korolliset saappaat. Vaikka en kyllä kiellä, rakastan vieläki mustia, polvenkorkusia maihareitani ylitsepääsemättömän paljon. Kukaan muu niistä ei taida pitää, olen vähän päätelly, mutta mulla ei kiinnosta. Ne on mielettömän ihanat, hyvät kävellä, pitävät liukkailla teillä ja ovat lämpimät pehmoisen vuorensa ansiosta. Erinomaiset talvikeleille.


Noh, anygays. Olen vain älyttömän iloinen noista kahesta väripilkustani. Ja suuri himo olisi hankkia lisää väriä. Ehkä tämä ihmeellinen parin vuoden kestäny hiljainen identiteettikriisi alkaa lopulta helpottaa ja tässä saa taas itestään otteen uskaltaa pukeutua arkailematta muuhunki ku mustaan, vihreään ja harmaaseen. Vuosi 2012 on alkanu hyvin ja mulla on tältä suuret odotukset. Minun pitäs hemmetti valmistua! my oh my.


Hej mutta pitäs tästä noussa ja pistää töpinäks. Pojkvän kaiketi ehtii kolmelta tulemaan ja lupasin tehä hälle ja ystävälleni Tolulle apetta. Suunnitelmissa Tolun lempparia, kermaista kanakastiketta. Broiskun rintafileitä jos värkkäis, riisiä tai pastaa kaiffariks ja kerkesin eilisissä kunnianhimoissani suunnitella myös luottosalaattiani ja suklaaleipomusta. Isosiskolla ja mulla on sama Suklaaunelmat-keittokirja ja siellä oli simppeli ohje juovikkaille suklaa-juustokakkubrownielle. Wish me luck, aion kokeilla sitä ku sisko kehu helpoksi ja herkulliseksi.
kuva täältä
Kiire tulee, levyt soimaan, piirtämään silmiä päähän ja muutenki tekemään itestään ihmisen näköstä. Sitte hujaus kauppaan ja eiku sotkemaan just siivottua keittiötä. Hyvät viikonloput mössykät!

2 kommenttia:

  1. Jules! Mulla on just tuo sama keltainen neulepaita, se on aivan ihana! Me ollaan siiiis niiin samiXiii!XD

    Ja ajattelin sinua viime viikolla, kun kudoin äitille villasukkia langasta, joka oli ihan sinun väristä. :)

    *halit* -Mama

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Mama <3 Ihana, samiXiiii!!1
      Haliruttausta sinne, voi kun välissä olisi vähemmän kilometrejä! Ikävä.

      Poista