Eilistä

Eilen sen laiskan ihmettelyni jälkeen totesin että ok, on perjantai eikä maanantai. En lopulta tehnyt mitään muuta suunnitelmistani kuin kävin suihkussa. Lopulta löysin itseni tilaamasta Crazy Factorylta parit korvikset, rannekorun ja sormuksen.. nii, vaikka ruokakaupassaki kitsailen ku ei ole rahhaa. Mmmm ja sitte opettelin tekemään lainehtivan kiharaiset hiukset suoristusraudalla. Tähän kului kaksi tuntia.
Ehkä voin syyttää iänvanhaa suoristusraudanmolkuraani. Semmone jäätävän kokonen ja liian kuumakin. Tai todellisuudessa tais olla kyse vain meikän taidoista. Mutta kyllä mie siinä lopulta onnistuin ja nyt voin hyvillä mielin olla tulevien sukujuhlien suhteen. Yhet lakkiaiset ja mahd. kahdet häät menee sitten sillä tukalla. Hirveä ressi piti siitäki vetää, ihan vaan ku en osaa laittaa tukkaani nätisti. Sen siitä saa kun ensin lapsuuden ajan äiti leikkasi tukan ja sisko laittoi ja on hoitanut tarvittavat trimmaukset vastaisuudessa kun opiskeli parturi-kampaajan alaa.

Mmm ja tämmösiä tarttui CF:n tilaukseen (kuvat Crazy Factory):

nämä näittekin jo aiemmassa postauksessa kun kuumottelin.

Tämä on aika unisex nyt ku tarkemmin kattelen, tosin mie olen semmosista aina hurjasti pitäny. Saa kuitenki nähä kumman ranteessa tämä lopulta killuu.

Nämät mie näin jo jollaki kassaneidillä ja ne oli kyllä aika kuumat! Isot mutta kuumat. Vaatii asennetta.  Ja tukan kiini että näkkyy.

Aiemmin mulla oli ihan pelkistetty vaalea puusormus, mutta jossaki viime kesän iltariennossa  ihastusjuoksuissa se katkes.

Onneks mulla oli sen verran Crazy Cash Pointseja, että sain niillä katettua jo kympin tuosta tilauksen summasta vähemmäksi. Ja nykyään kun CF toimittaa yli 20€ tilaukset ilman toimituskuluja ni eihän tuosta loppujen lopuks jääny paljoakaan. Olen maksanu pinokkio-korviksistani tuplaten sen hinnan, mitä noista nyt lopulta yhteensä. Kauheata puolustelua, huomaattako :DD oma vika ku menee persaukisena tsekkaileen cf:n sivuja. Pinokkioista tulikin mieleeni, että ens kerrala ko käyn Lahdessa ni häätyy käyä taas Auringossa kuolaamassa kaikkea ihanaa.

No, sitten kun Mikkonen tuli töistä, toi hän tullessaan kotipakastimestaan ison lohifileen. Pistimä puoliksi sen, tehimä valkosipulista pottumuusia, fetasalaattia ja "lohilastuja", mitä isä aina ruukaa tehä. Hiukan paistaessa suolaa ja sitruunapippuria vain mausteeksi - avot! Sitten vain The Big Bang Theoryn kauden vika jakso pyörimään samalla ja lasiin maitoa. Olipahan hyvää!

Tämä on Mikon annos. Tietenkin. Mulla salaatin ja lohen suhteet oli erilaiset. Pottumuusia suht sama määrä, mutta salaattia ehkä kolmasosa lautasesta ja lohta neljäsosa. Ja nuot Thomsonin lautaset on muute melko aakeeta laakeeta. Isoja siis.

Syönnin pääle katoima Amélien. Koska oli sateinen päivä ja olimme tästä vitsailleet tosi paljon, eikä Mikkonen ollut sitä nähnyt. Eihän se enää sytyttäny samala tavala ko sillon yläasteella, mutta värimaailma ja jotkut elementit siinä yhä viehättivät. Niin ja tietenkin se äänimaailma. Amélien soundtrack sopii parhaiten sadepäiviin.

No nyt olisi se viikonloppu ja voisi olla jouten. Muttakun meni melkein koko viikko jouten ollessa ku oli kipeänä. Mikkokin jätti pari päivää töistä pois kun flunssani tarttu siihenki. Täälä me vaan maattiin sitte nenäliinavuoren juurella. Nyt Mikkonen lähtiki taas töihin, että sais korvattua vähän poissaoloaan. Mie näin vain ihmeellisiä unia taioista, lentämisestä, hyvän ja pahan taistelusta ja ratkaisevista taikamansikoista aamukymppiin asti.

uusia korvakilluttimia

Päivä alkoi yhtä tyhmästi kuin eilinenkin ja aika tyhmänä pysyi pitkälle puoleen päivään. Jossain vaiheessa asiat vain alkoivat valottumaan monilta osin: Sain tehtyä kouluhommia ja siitä kiitollisina käytiin juhlistamassa alkavaa viikonloppua Antin ja Emmin kanssa Dragon Shengin seisovan pöydän antimilla. Kävelin kotiin hymynkare huulillani nauttien vesisateesta.
Kotiovella vasta riemu repesikin, nimittäin avattuani oven näin ensimmäisenä sen kortin, jonka postinjakaja jättää kun kirje ei mahdu postiluukusta. Tiesin, että kyseessä on taatusti Crazy Factoryn paketti, jonka reilu viikko sitten tilasin. Laitoin avaimet takaisin laukun pohjalle ja käänsinkin kantani kohti postia innokkaana. No enpä ollu tarkastellu lappua tarkasti, kello oli nimittäin vasta kaksi (14.00) kun postin tiskiin löin lappusen. Virkailijamies naurahti (no ei kyllä, se lähestulkoon läksytti minua. Ois vain ollu kivempaa jos solis naurahtanu innokkuudelleni) ja ympyröi kellonajan (17.30), jonka jälkeen paketti on noudettavissa, ja kehotti lukemaan lappuset ensi kerralla tarkemmin.
Vain hieman lannistuneena käppäilin takas kämpille. Pelailin the sims 2:sta (kaikkine lisäosineen! ei kamasettejä tosin) ja tekstailin poikkiksen kanssa. Muuttuneitten viikonloppusuunnitelmien vuoksi päässään sittenki näkemään tänä viikonloppuna, ho. Iha jees!

Mutta asiaan meikän turhanpäiväsistä lätinöistä! Hain sen pikkulurjuspaketti-asian ja oijoijoijoi siellä oli korvikset jos sun toisetkin! Kuvat kertoo enempi ku minun uljas sanaleikkini, siispä:

<3

Jos joissaki kuvissa näkyy hämmentävää valkosta scheissea ni se on vaan rasvaa. Jotkut tikut oli paksumpia ku mitä olen aiemmin käyttäny ni piti vähän lyä liukastetta kehiin, että ne saatiin verenvuodatuksetta korvareiästä läpi (;

Edit: VOE RÄKÄKOKKARE! Kävin tsiikaan CF:n sivut, että josko lataisin noita kuvia myös Action Shoteiksi ja saisin näin crazy cash pointseja. Tuli heti tilauslistalle uudet kaunokaiset oottamaan sitä, että himoitten vähän useampiaki ko tuota yhtä paria tai joku muu on tilaamassa *vink vink*

Tahtootahtootahtoo! Homer-kuolaus-efekti täällä päässä!

ai minullako muka addiktio erikoisiin korvakoruihin?

reissuista ja korvakoruista.

Erään heinäkuisen työpäivän päätteeksi käytiin Mikkosen kanssa pulikoimassa. Uinnin päätteeksi istuttiin nurmikolla puun katveessa ja ilmoille heräsi idea roadtripista. Mie halusin käydä kesätyökauden päätyttyä kotona pohjoisessa, mikkone hokas että voitas lainata isänsä asuntoautoa.

Niihä me sitte, Jurassic Rockin jälkeisenä (Flogging Molly oli parhautta!) maanantaina, heti sunnuntain työporukan päättäjäispippaloista toivuttuamme lähimä ajeleen kilometri kilometriltä pohjosta kohen. Yöpaikkoina välillä toimivat Joensuu ja Oulu. Pysähyimä sillon ko mieli teki, keitimä kahvia, mikkone kokos voileivät ja pelasimma Unoa. Soli kyllä rentoa retkeilymeininkiä parhaimmillaan. Muoniossa kerettiin pyöriä ke-illasta lauantaiseen aamuun. Istuttiin kahvipöyissä, syötiin isän ja mikkosen kalastamaa harria, pyörähettiin kämpälä ja ihailtiin jokea Äijäkosken näköalapaikala. Hakkasimma vielä pari iltaa koronaaki ja mie onnistuin päihittään isänki!

Palasimma takasin, sain seurata mieskalenterin kuvauksia Joensuussa. Mikkelissä ei keretty kyllä rauhottua ko päivä. Viime tiistaina lähimä käymään siskoa ja sen poikkista kattomassa Lahessa. Keilattiin, eikä allekirjoittanut ole kehittynyt yhtään niillä kahdella aiemmalla kerralla. Syötiin hyvin ja istuskeltiin Dublin Irish Pubin terassilla yötä yhteen asti korttia pelaten. Seuraavana päivänä kierreltiin kaupungilla. Koluttiin pari kirpparia ja löysin lempiliikkeeni Triosta. Nimittäin Auringon.
Aurinko oli kaltaiselleni puukorujen ja erikoisten korvisten hamstraajalle melkoinen taivas. Mukaan tarttui kolmet korvikset ja tilasin siskolta synttärilahjaksi lahjakortin kyseiseen liikeeseen.

kirpparilta löytyi minikokoinen kassakaappi, 2e

se löysi paikkansa kirjatukena

Auringosta kiinnittyi korvaan kiikkustuoli!

Auringosta myös 2kpl puisia tähtiä ja molempiin korviin Pinokkiot roikkumaan!

Pinokkio-korvikset olivat erityinen suosikkini. Pää ja raajat liikkuvat tällä korvalehden asukilla, 30e hinta ei kyllä kauaa kaltaistani hamstraajaa mietityttäny. Eihän tuollaisia vaan voinut jättää sinne liikkeeseen kummastelemaan!

Höö, lisäks näytän vielä, mitä tein ku tarvitsin hiuskoristusta luokkakaverin häihin.
Lähtökohtana Bijou Brigitten keväällä ostamani suuret sulkakorvikset.

lähtökohta.

Irrotin hopeisen koukun ylhäältä kiven juuresta ja samaten tummat ketjut, liimasin taakse kapean mustan kangaskaistaleen poikittain, jonka läpi työnsin vielä yhden hiuspinnin. Erikeepperi piti tässä tarkoituksessa erinomaisesti, pinnillä sulkahässäkän sai kiinnitettyä hiuksiin ja voilà. Jätin vielä kiven ja siinä kiinni olevan metallirenkaan paikoilleen jos vastaisuudessa haluankin laittaa koukun takaisin paikoilleen ja korun korvasta roikkumaan. Iisi ja nopea viritelmä, onnistui vihkimisseremoniaa edeltävinä tunteina samalla kun silitin mekkoa, kiharsin tukkaa, paketoin lahjaa ja väkersin aamupalaa.

Lopputulos.

Parempaa kuvaa ei valitettavasti ole, tuon nääppäsin hyvin nopeasti ennen kirkkoon viilettämistä.

Huomenna lähetään tuppaantulijaisiin Jyväskylään, pitää viilettää vielä pää kolmantena jalkana kun maanantaina alkaa koulu. Oikeastihan minun pitäis siivota tai kirjoittaa kouluhommia (puoli vuotta myöhässä olevia), mutta tyydyin onnellisena siihen, että sain pyykättyä ja väkerrettyä kokeilevasti keittiössä mainiota sapuskaa jääkaapin jämistä.

Ihana syksy. Saa alkaa taas virkkaamaan ja kutomaan ja käyttämään lapasia, villasukkia ja pipoja!

ehkä muotibloggarein postaukseni ikinä.

First things first: on hieman hassua, että katoin ihan just pari päivää sitte ite The Notebookin ja nyt nelosen leffassa tyypit istuu elokuvissa kattomassa sitä.

Mutta. Mekko. Rakastan sitä. Ostin sen Tampereen reissulla koskarin JC:stä. (joo, taisin just kirjottaa "koskari"). Voisin antaa sen nimeksi Johnny, mutta se kuulostaisi Deppiltä eikä ole ihan täysjärkistä nimetä huonekasvien ja joidenkin kodin elektroniikkalaitteiden lisäksi vielä lempivaatteitaankin, ehei. Vaan minun täysjärkisyyteni onkin tainnut aina olla vähän kiikun kaakun.

Mutta ennen mekkoa mainoskatko:

Bilar! Pelastivat kuumeiluni löytyessään siwan hyllyltä. Ah lapsuusmuistot!

olen ehkä esitelly nämä jo, olenko? Berliini-ostoksia.

Ja sitten Johnny. Ja usb-piuha. Ja kaukosäädin. Ja avonainen peti. Ja ikean pussi sängyn alla. Sekä pikku nakkivarpaani.

taustalla myös muonioiluni aikana kuoleman tehnyt Urkki.

sotkujani siellä myös.

miss mökkihöperö.

kanttini ei vielä riitä (eikä maidonvalkea ihoni) siihen että näyttäsin mekolle päivänvalon ilman alla olevaa ginan (jookyllä) toppia.

nykysten kaikki crazy factorysta tilaamani puiset asiat mahtuu verenvuodatuksetta korvista roikkumaan.

and finally: mansikka maaukko irvileuoissani! Hyvää yötä!

tulkoon kesä rietas ja kivuton

Elän kiireissä ja kaikki, mitä tulee kirjoitettua ulos, tulee niin henkilökohtaisena että olen hyödyntänyt muita väyliä (Eli feben statuspäivityksiä, fiksu tyttö).
Työn alla on koulussa kertyneet rästitehtävät, proseminaari ja koetan oppia taas hallitsemaan elämääni ja aikatauluttamaan töitäni paremmin. Kuitenkin rahat on loppu, kurssit odottavat tehtävien palautusta, tulevaisuus näyttää yhtä epäselvältä kuin maisema Lontoon hernerokkasumussa - josta minulla ei tietenkään todellisuudessa ole mitään käsitystä. Never been in London.

Olen viettänyt iltojani katsellen netistä Greyn Anatomian jaksoja ja kutoen jälleen uutta muotikauluria. Rakastan puisten puikkojen kalahtelua. Rakastan myös sitä, että kelit ovat lauhtuneet niin paljon, että sain ottaa taas Ichin nahkatakkini käyttöön. Olen myös iloinen Vagabondin Sonia-tennareista, jotka sain naurettavalla alennuksella Clickistä.

kuva: Vagabond

59€ tennarit, Jules maksaa 35€. Ei huono kauppa lainkaan. Kiitti Sipe!

Lisäks tilailin siskon kanssa Crazy Factorylta koruja. Ite tilasin puisia korviksia, nekin kun ovat siellä nettikaupassa ihan naurettavan halpoja.

Ainoa ongelma meikäläisellä on siinä ku noissa on melko paksut tikut ajatellen, että olen käyttänyt vain peruskorviksia lähinnä. Nyt sitte pitää vähän venyttää korvareikiä, että säästyis verenvuodatuksilta ja kipeiltä korvilta (vähän jo kerkesin tuotakin harrastaa kun oli pakko saada uudet korvikset korviin! Tykkäsin kyllä myös noista feikki-lävärikoruista. Erityisesti noista puisista, hiukan "tribaalimaisista".

Näissä feikeissä on Ganeshan kuvat

Tuossa vielä kuva havainnollistaakseni kutomaani huivikauluri asiaa med Ichin nahkarotsi. Tykkään nimittäin. Mutta en aio alkaa harrastamaan mitään
"päivän asu" -kuvia, ei hyvä päivä. Ei yhtään mitään muuta asiaa. Nyt menen taas kissavahdiksi ja odottelen, että olis jo 2.4. ja Samuli Putron keikka tuossa tien toisella puolella. Pitäisi myös lukea se juttu hänestä, mikä näkyi olevan uudessa Imagessa. Pysähdyin aamukahvillani sivulle 15, koska siinä oli Hugo Bossin Boss Orange -tuoksun mainos ja kampanjan kasvona toimiva Orlando Blo... eikun siis sen mallin tatuointi kädessä oli mielenkiintoinen!